Joyce Carol Oates: Blondi
Helena Waris: Talviverinen
Jan Guillou: Sillanrakentajat
Anna Godbersen: Erheitä
Johanna Sinisalo: Sankarit
David Mitchell: Pilvikartasto
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
Elisabet Aho: Valkea kuin uni
Kari A. Sihvonen & Aapo Rapi: Kuolleiden urheilijoiden seura
Kristiina Vuori: Näkijän tytär
Stephenie Meyer: Vieras
Patricia A. McKillip: Unohdettu Ombria
Carlos Ruiz Zafón: Taivasten vanki
Elisabet Aho: Lilly
E L James: Fifty Shades -Sidottu
Kristiina Vuori: Siipirikko
JRR Tolkien: Lohikäärmevuori eli erään hoppelin matka sinne ja takaisin
Salla Simukka: Punainen kuin veri
Panu Rajala: Unio mystica -Mika Waltarin elämä ja teokset
Johanna Sinisalo: Linnunaivot
Johanna Sinisalo: Auringon ydin
Ville Haapasalo - Kauko Röyhkä - Juha Metso: "Et kuitenkaan usko..."
Mika Waltari: Turms, kuolematon
Hannele Mikaela Taivassalo: Nälkä
Jean M. Untinen-Auel: Maalattujen luolien maa
Andrei Pajanne: Autuaiden saari
Salla Simukka: Valkea kuin lumi
Leif GW Persson: Ken lohikäärmeen surmaa
Leif GW Persson: Ken lohikäärmeen surmaa
Yhteensä 28 luettua kirjaa. Huomattavasti vähemmän kuin peruskirjabloggaajalla, mutta juuri se määrä minkä muilta ajanvietteiltäni ehdin lukea. Yllättävän monta kirjailijaa edustettuna vähintään kahdella teoksella. Top vitosta valitessani ratkaisevinta oli se millainen fiilistä kirjasta jäi minulle ja on yhä, mitkä näistä lukisin uudelleen tai mitä suosittelen kysyttäessä.
Viime vuoden lempikirjani, linkkeineen alkuperäisiin esittelyihin, ovat:
Sija 5. Helena Waris: Talviverinen
Talviverinen pääsee mukaan listalle syksyn uusintaluennan ansioista, jolloin kävin koko trilogian läpi. Rakastuin Pohjankontuun jo Uniin piirretyssä polussa ja menetin sille lopullisesti sydämeni saavuttaessani toistamiseen Talviverisen lopun, hetkellä jona kaikki palaset loksahtivat kohdilleen. Talviverisestä tuli ihana huipennos vanhojen mahtien suojelemalle tarinalle eikä sen alkuperäisestä, pirstalemaisesta vaikutelmasta ollut enää tietoakaan. Toimii varmasti myös vielä kolmannella lukukerralla. Lue sinäkin, lue koko setti kerralla nyt kun se on saatavilla.
Sija 4. Ville Haapasalo - Kauko Röyhkä - Juha Metso: "Et kuitenkaan usko..."
Ville Haapasalo on ilmiö myös Suomessa, viimeistään tämän kirjan ansiosta. Onko tarina totta vai ei, sillä ei ole väliä kun kirjan parissa viihtyy tekstin ja ulkoasun lumoissa. Autenttisen kokemuksen takaamiseksi tämä pitäisi lukea kellarissa pipo päässä, vodkaa naukkaillen ja käden haroessa suolakurkkuja suoraan purkista.
Sija 3. Johanna Sinisalo: Linnunaivot
Kliimaksia kliimaksin perään, piti otteessaan alusta loppuun sekä kampitti Sinisalon uusimman. Spoilaamisen pelossa ei enempää ylistystä, vaikka sitä ansaitsisi.
Sija 2. Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
Muisto vedestä
Joitain päiviä sitten Teoksen FB-sivulla oli katkelma Teemestarin kirjaa. Tunnistin tekstin heti, en vain enää muistanut kuinka kaunista se oli. Yllätyin, vaikka ei olisi pitänyt. Muistan edelleen sen ensimäiseltä lukukerralta mieleen jääneen lauseen. Nyt tuntuu siltä, ettei tarinan kokeminen uudelleen enää riitä, vaan tämä pitäisi saada myös omaan hyllyyn. Sisäinen romantikkoni kaipaa yleensä tarinaan siirappia, tässä sellainen olisi ollut jo liikaa.
Joitain päiviä sitten Teoksen FB-sivulla oli katkelma Teemestarin kirjaa. Tunnistin tekstin heti, en vain enää muistanut kuinka kaunista se oli. Yllätyin, vaikka ei olisi pitänyt. Muistan edelleen sen ensimäiseltä lukukerralta mieleen jääneen lauseen. Nyt tuntuu siltä, ettei tarinan kokeminen uudelleen enää riitä, vaan tämä pitäisi saada myös omaan hyllyyn. Sisäinen romantikkoni kaipaa yleensä tarinaan siirappia, tässä sellainen olisi ollut jo liikaa.
Sija 1. Andrei Pajanne: Autuaiden saari
Se tunne, se koputtelee yhä ajatuksiani, hyppii trampoliinilla aivosaarellani, puhaltelee siellä saippuakuplia ja kurottelee kohti tähtiä. Omena maistuu kielellä...
Luenko enää koskaan vastaavaa mielikuvituksen sekä rakkauden ilotulitusta? Kohtaanko milloinkaan ensimmäisten joukossa yllättävää tarinaa? Onneksi tämän voi lukea uudelleen. Nyt pitää vielä rauhoittua, unohtaa ja tulla löydetyksi taas joskus myöhemmin.
Luenko enää koskaan vastaavaa mielikuvituksen sekä rakkauden ilotulitusta? Kohtaanko milloinkaan ensimmäisten joukossa yllättävää tarinaa? Onneksi tämän voi lukea uudelleen. Nyt pitää vielä rauhoittua, unohtaa ja tulla löydetyksi taas joskus myöhemmin.
Näillä ajatuksilla kohti kirjavuotta 2014!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kolmen ällän ystävä, kiitos kommentistasi! :) Bloggeriin pukkaa niin paljon anonyymiä roskapostia, että jouduin sulkemaan kommenteista sen vaihtoehdon.