Mutta mitä kaikkea tapahtui kauden aikana ja kuinka hyvin onnistuin tavoiteissani fanin ominaisuudessa?
Ennen kauden alkua heitin ilmaan lätkähaasteen ja vastasin siihen parhaani mukaan. Pelit alkoivat vieraissa Hämeenlinnassa perjantaina 13. syyskuuta ja seurasin ottelun Radio Voimalta. Se tuntui ensin hieman oudolta kahden kauden tv-seurannan jälkeen. Totuin kuitenkin nopeasti tilanteeseen enkä missään vaiheessa tilannut (SM-)Liigaa näyttäviä maksukanavia kotiini. Muutamaa ilmaiseksi näkynyttä ottelua seurasin sivusilmällä ja ensimmäisen finaalin sitten tarkemmin. Ellei ihmeitä tapahdu, seuraan ensi kaudenkin ilman maksuTV-kanavia. Kokeilu ja haaste oli onnistunut, sen suhteen ei ole mitään kaduttavaa.
Pelit aloitettiin Isku Areenan osalta lauantaina 14.9. Tapparaa vastaan. Jatkoaikavoitto oli mukava jatko perjantain HPK-voitolle ja lisää oli luvassa: turkoosi jengi otti kauteen lentävän lähdön ja kiipesi sarjataulukon kärkipaikalle. Seurasin paikan päällä Tappara -matsin jälkeen kuusi runkosarjan ottelua.
Hetkinen, kuusi?
Joo, kuusi.
6!!!
Nyt hävettää.
Jos tietäisin työvuorojen puolesta pääseväni varmasti jokaiseen kotiotteluun, olisin jo varannut kausikortin. Nykyisessä tilanteessa pitää tyytyä ostamaan irtolippuja ja ehtiä mahdollisimman moneen peliin... mutta kuusi runkosarjan ottelua... se on surkea tulos. Ilman muutamaa sairastumista luku olisi kahdeksan, sillä jouduin luopumaan marras- ja tammikuun lopuilla hallille menosta vaikka piletti oli jo hankittu. Kahdeksankin on vähän. Kauden aikana määrä ei tuntunut noin pieneltä, enemmin sitä ajatteli että "vastahan olin hallilla" kuin että "perkules, en ole vähään aikaan mennyt sinne". Höh.
Kauden 2014-15 selkeä tavoite on käydä useammassa ottelussa Isku Areenalla sekä toteuttaa nyt väliin jäänyt vieraspelimatka Ouluun tai hätätapauksessa jollekin muulle paikkakunnalle. Tai edes päästä seuraamaan Kärppien ottelu Lahdessa. Viime kaudella ne jäivät näkemättä lomamatkan sekä jo mainitun sairastumisen takia.
Pudotuspeleissä esitin huomattavasti paremman tuloksen: seurasin jokaisen kotiottelun paikan päällä ja niitähän oli yhteensä neljä kappaletta. Näin kauden alun sekä sen lopun. Loppukevään parhaimmat muistot liittyvät ehdottomasti HIFK-voittoon sekä siitä seuraavan lauantain Tappara-voittoon. Alkukauden puolelta tunnelmaltaan hienoin oli syyskuun Jyp-ottelu. Tässä ottelussa fiilis oli turkoosien paitojen alla niin korkealla kuin vain voi olla. Yleisön osalta, siis omalta osaltani, muistan vain sen infernaalisen, koko pitkän kolmannen erän kestäneen jännityksen.
Kauteen mahtui myös yksi kiekkokaukalon ulkopuolinen projekti: turkoosi keinutuoli. Tarkemmat speksit ja tarina linkin takana. Tämä tekele kestää vielä vuosikausia olohuoneen sisustusta ihastuttamassa!
En anna arvosanoja yksittäisille pelaajille, en lähde analysoimaan enää tämän tarkemmin kulunutta kautta. Sen sijaan esitän kiitokseni:
Pelicans pelaajille, valmentajille ja koko taustaorganisaatiolle, jotka ovat se syy miksi ilta toisensa jälkeen saavumme pelipaikalle kannustamaan, miksi eläydymme voiton ja tappion hetkiin, miksi pukeudumme turkoosiin. Lahti on kiekkokaupunki ja te olette sen sydän.
Radio Voiman It's hockey time -kiekkotiimille selostamossa ja studiossa, jotka välittivät jälleen kerran ammattitaidolla matsit Isku Areenan ulkopuolelle. Seurasin Pelicansin kesäloman jo alettua yhden pudotuspelin vastustajan taajuudelta ja lähetyksen tasoero oli uskomattoman suuri -lahtelaisten eduksi, tietenkin!
Sekä faneille, joiden edesottamuksia ja kannustusta olen seurannut hallissa sekä sosiaalisessa mediassa.
***
Pähkinäkukkulan lätkäkausi on jo lopuillaan. MM-kisat pelataan vielä Minskissä ja Teemun viimeinen NHL-kausi huipentuu Atlantin tuolla puolen. Kommentoin näitä tapahtumia kuitenkin enemmän Twitterin puolella ja jätän täällä blogissa lätkäasiat vähemmälle tai ehkä kokonaankin tältä kaudelta, aika näyttää. Kesä mennään kirja- ja neulejuttujen parissa ja turkoosiin jännitykseen palataan jälleen syksymmällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kolmen ällän ystävä, kiitos kommentistasi! :) Bloggeriin pukkaa niin paljon anonyymiä roskapostia, että jouduin sulkemaan kommenteista sen vaihtoehdon.