Kirjallinen kiekkokierros: Tampere

Salla Simukka: Jäljellä & Toisaalla

Emmi on vähän nobody, sellainen mitäänsanomaton, huomaamaton ja kartettava yksilö. Sitten Emmi päättää kadota, jotta hänet huomattaisiin edes hetkeksi. Suunnitelma toimii, kunnes Emmi ymmärtää olevansa ainoa ihminen jäljellä. Tulevaisuuden Tampere on tyhjä, autio, vailla ihmisiä. Katoaminen ei enää olekaan niin hyvä ajatus, alkaa selviytyminen. Mitä on tapahtunut?

Jäljellä ja Toisaalla kertovat yhden tarinan kahdessa osassa. En halua spoilata juonta sen enempää. Ratkaisua on käytetty jo moneen kertaan ja vaikka jälkimmäistä osaa lukiessa tietää mitä on tulossa, on siinäkin tarpeeksi yllätyksiä ja uusia juttuja. Nuorille kirjoitettu tarina sopii hyvin myös aikuisille, pystyin samaistumaan sen päähenkilöihin ja pohdin mitä itse tuossa tilanteessa tekisin.

Kokonaisuutena Jäljellä ja Toisaalla on yhtenäisempi kuin Simukan kehuttu ja kohuttu Lumikki-trilogia. Ei sekään huono ollut, ei todellakaan, mutta tämä vain meni omalla asteikollani vielä piirun verran paremmaksi. Molemmissa on myös satuviittauksia. Kun huomasin sen Jäljellä -kirjan kuvauksesta olin ensin vähän hämmästynyt (mitä, taasko?) ja sitten iloissani, sillä viitattukset olivat eri saduista ja istuivat piirun verran luontevammin tähän tarinaan. Mutta se vertauksista näiden kahden kokonaisuuden välillä.

Kirjoissa on vain vähän reilut kaksisataa sivua per opus, mutta tarinaan mahtui paljon juonenkäänteitä ja myös tyhjäkäynti oli minimissä. Lukukokomuksena nämä olivat intesiivisiä. Jälkimmäisen osan ahmin suunnilleen vuorokaudessa, tiistainen junapaluu Helsingistä seminaarista kului nopeasti tulevaisuuden Tampereella.

Lue, lue nämä! Lainaa Jäljellä ja Toisaalla yhtä aikaa, sillä haluat aloittaa toisen heti kun olet lopettanut ensimmäisen. Ja jos mahdollista, niin älä kurkista mitä kerrotaan Toisaalla kannen sisällä vielä kun on lukematta mitä on Jäljellä.

Jäljellä ja Toisaalla ovat Kiekkokaupunkien kirjakierros kaudella 2014-2015 -haasteen Ilves ja Tappara. Tampere tarjosi kaksi erittäin viihdyttävää ottelua. Luistin liikkui jouhevasti erästä toiseen ja syötöt napsahtivat kohdilleen. Näitä oli ilo seurata alusta loppuun ja ottelut päättyivät voittoihin jo varsinaisella peliajalla eli annan molemmille kirjoille täydet kolme pistettä. Sentään "95 nevöfoget" -tasoisia matseja nämä eivät olleet, mutta selvää dominointia jäällä ja pisteet tulivat näissä runkosarjan otteluissa täysin ansaitusti. Kirjallinen kiekkokierros jatkuu seuraavaksi mastokaupungissa. Millaisen esitykseen pystyy Pelicans?

PS: Maanantaina on vuorossa jälleen Pähkinäkukkulan synttäriarvonta, pysy kuulolla!