Kirjallinen kiekkokierros: Rauma

Juha Jyrkäs: Ouramoinen

Niinpä laulella aloitan,
kerron teille kertomuksen,
jota ennen isäni lauloi,
oma vanhempi opetti.

Okei, jos joku olisi vuosi sitten sanonut että luen kalavalamitalla kirjoitetun sankarirunoelman ja vieläpä pidän siitä, niin olisin toivottanut hyvää matkaa hourulaan. Runous ei ole se lempijuttuni kirjallisuudessa ja Kalevala on tarinan eeppisyydestä ja klassikkoasemasta huolimatta jäänyt koulussa pakkoluetun jutun tasolle.

Onneksi Juha Jyrkäs on lähtenyt rohkeasti kirjoittamaan vanhalla tutulla ilmaisutavalla täysin uutta sankarirunoa. Ouramoinen nimittäin pyyhkii minun lukukokemuksissani Kalevalla lattiaa mennen tullen. Se on myös erittäin hävytön veto, sellaisella mahtavalla tavalla.

Jouneltaan Ouramoinen on varsin eeppinen sankaritarina suuresta soturista. Ouramoisen tielle osuu tarinan pahis Kärhäkkä ja jo ensikohtaamisesta alkaen on selvää että vain toinen heistä selviää hengissä. Kuultuaan tarunhohtoisesta Kultalasta aloittaa Ouramoinen vaelluksen kauas kauniiseen maahan. Matka Kultalaan ei ole helpoin mahdollinen ja sen varrella tavataan ihania sekä petollisiakin neitoja, käydään manan mailla ja taistellaan hengestä maagisella miekalla. Kultalassa odottaa ehkä onnea, mutta edessä on vielä viimeinen kohtaaminen Kärhäkän kanssa.

Kärhäkkä jo tuosta suuttui
ja sydäntyi, kovin vihastui.
Aukoi suuta, rääpi päätä,
turpajouhillaan pärisi,
tunsi mustan mahdin voiman,
vellovan vihan kohoovan.

Ouramoisen tarina on varmasti paljon velkaa esikuvilleen, mutta se myös tuottaa niille kunniaa. En ole koskaan, ikinä, edes huvikseni kokeillut kirjoittaa yhtään mitään kalevalamitassa, enkä takuulla yritäkään jos vain voin niin valita. Jo pelkkä ajatuskin saa niskavillani pystyyn ja luovutan homman mieluummin niille, joilla se on hallussa. Kuten Juha Jyrkkäälle, sillä Ouramoisen sivuilta huokuu kirjoittajan rakkaus vanhaan kansanperinteeseen. Nostan myös hattua sille, että varsinainen kirjoitustyö on tehty kuukaudessa.

Kirjan esipuheessa Juha Jyrkäs kertookin Ouramoisen synnyn taustat sekä esikuvat. Hän myös perustelee, miksi ei lähtenyt sensuroimaan kirjoituksiaan, vaan on luonut meille Kalevalasta puuttuneet kunnolliset soturijutut sekä seksikohtaukset. Nyt ei sievistellä! Ouramoinen kiroaa ja nai kun sopiva hetki koittaa:

Hetteetär, ihana tytti
suuteli näin Ouramoista,
suullansa hekumaisella,
kielellänsä kerkeällä.
Raajansa levitti auki,
sitten pyysi ja supisi:
"Tule, kulta, kurkkuhuni!
Sisälleni taas sukella!"

Ennen kuin kukkahattutädit ryntäävät barrikaadeille, niin kerrottakoon että Ouramoisen 158 sivuun mahtuu loppujen lopuksi vain muutama seksikohtaus eikä kiroiluakaan ole joka sivulla. Ärräpäät lentävät yleensä kun Ouramoinen ottaa yhteen Kärhäkän tai jonkin muun väkevän vastustajan kanssa. Joka tapauksessa nämä kohtaukset sopivat minusta erinomaisesti tarinan henkeen eikä niissä seksikohtauksissakaan tarvitse tuntea myötähäpeää kirjailijaa kohtaan. Mikä on muuten kohtuullisen harvinaista nykypäivänä, kun lukijoita yritetään hätkähdyttää tavalla tai toisella.

Ouramoisen tarina ei ole pelkkää edellä kuvatun kaltaista retostelua. Runoissa on kauniita ja maagisiakin hetkiä. Se suurin kokemus on tarinan siirtyminen kirjan sivuilta lukijan mieleen. Kalevalamitta toimii yhä ja vie mukaan eeppiselle matkalle soturin kanssa. Ouramoinen on juuri sopivan mittainen teos. Siihen mahtuvat tarpeelliset juonenkäänteneet eikä se ole liian pitkä. Ja mikä parasta- lisää on luvassa! Sitä odotellessa tutustukaa Ouramoiseen...

Kirjan karun kuvituksen on muuten tehnyt Ari Tukiainen.

Ouramoinen päätyi luettavakseni Kiekkokaupunkien kirjakierros kaudella 2014-2015 -haasteen kautta. Sain Twitterin kautta Osuuskummalta vinkin, että "Juha Jyrkäs kovasti väittää itseään raumalaiseksi". Ja sehän riitää minulle, kiitos vain vinkistä! Rauman Lukon pelikirja olikin täytetty melkoisella ilotulituksella! Tässä matsissa vastustajan verkko oli tötteröllä useamman kerran ja jäällä nähtiin rohkeaa peliä. Annan esitykselle täydet kolme pistettä.

HelMet-kirjastojen haasteeseen kuittaan suoritetuksi kohdat:
5.  Kirja, jonka henkilöistä kaikki eivät ole ihmisiä
6. Kirja, joka on mukaelma jostakin klassisesta tarinasta
36. Runokirja
48. Kirja, joka kertoo henkilöstä joka on eri sukupuolta kuin sinä

Ouramoinen on tammikuun lukuvinkkini Lastukirjastoille. Tarkista kirjan saatavuus.