lauantai 3. tammikuuta 2015

Pienessä voittoputkessa

Pelicans - KalPa 3-1

Joulutauko on lusittu ja pelit jatkuvat! Tarkoitukseni oli mennä pelipaikalle jo viikko sitten, mutta sitkeän pöpön jälkimainingeissa pidin parempana jäädä silloin kotiin. Tänään ei onneksi ollut mitään syytä jättää lauantain kotimatsia näkemättä. Tänään oli suorastaan mainio päivä lähteä Isku Areenalle katsomaan turkoosia voittoa!
Lähtökohta otteluun oli mielenkiintoinen. Edellisenä iltana voitettiin HPK Hämeenlinnassa hienolla esityksellä. Kauden aikana on nähty niin paljon ailahtelua, joten oli mielenkiintoista nähdä miten joukkueen vire on kantanut yön yli.

Ensimmäinen erä tarjosi sitten oudointa Pelicans-kiekkoa, mitä olen koko syyskaudella kokenut. Syötöt olivat vähän sinne päin tai jonnekin muualle. Kuviot kaukalossa sitä luokkaa että pojille olisi pitänyt laittaa kartat kouraan. Kuitenkaan kukaan ei näyttänyt luovuttavan, vaikka tekeminen olikin paikoittain koomisen oloista. En kuitenkaan nauranut, lähinnä katselin touhua epäuskoisena. Onneksi KalPan peliin ei silloin sattunut mikään kauden paras momentumi, joten pelätäkään ei tarvinnut. Sen sijaan Janne Juvonen esitti varmoja otteita aloituskiekosta loppusummeriin. Oma verkko ei soinut ensimmäisen erän aikana ja toiseen päätyyn saatiin kuin saatiinkin survottua häkki.
Tänään oli myös hyvä päivä ulkoiluttaa joululahjaksi saamiani lapasia. Minulla on tällä hetkellä työn alla turkoosi-musta-valkoinen-oranssi asustesetti, joten tämä pinkki lapasversio on oiva valinta lahjan antajilta. Jotain erilaista kuin mitä minulla jo on tai on tulossa. Jei!

Se omatekemä setti on edennyt jo lapasiin (pipo + kaulaliina valmiina), joten piakkoin pääsen esittelemään senkin. Sekä ennen kaikkea ottamaan setin käyttöön. Mutta takaisin otteluun:
Toiseen ja kolmanteen erään kuviot saatiin kuntoon. KalPa sai paikkoja ja päätöserässä maalinkin, vihdoin ylivoimalla. Pelicans iski sitä ennen toiseen erään kaksi hienoa maalia, eikä esitysten perusteella ollut epäselvää minne kolme pistettä kuuluivat. Ja nyt kun voittoputki on saatu auki jo kahdella ottelulla, niin tästä on mainio jatkaa kohti seuraavan viikon koettelemuksia.

Näin fanina minulle oli tärkeintä nähdä kaksi jos nyt ei täysin ehjää, niin ainakin voitokasta ottelua. Playoff -viiva on kauden aikana uhannut karata lahtelaisilta, nyt se näyttää jälleen mahdolliselta. Toivottavasti joukkue jaksaa yhä uskoa jatkopaikkaan, lupaan seisoa teidän takananne ja jokainen on tervetullut joukkoon!


Paras paikka?
Tämä oli kolmas ja ainakin toistaiseksi viimeinen kerta saattajana Lämärin invakatsomossa. Arvioin paikan jo aiemmin. Näkyvyyden suhteen ei tapahtunut mitään muutoksia, siellä sitä katseltiin ottelua edelleen eturivin paikoilla. Ihan heikkohermoisille tai lapsille en kuitenkaan suosittele Lämärin invapaikkaa. Kolmannessa erässä katsojien veressä alkaa olla jo sen verran promilleja, että jostain löytyy vähintään se yksi känniääliö, joka haluaa joko A) tulla juttelemaan B) kastaa takkisi oluessa tai C) on muuten vain törppö ja päätyy järkkärin ohjaamana ulos hallista. Edelliset esimerkit perustuvat tositapahtumiin. Traumoja ei kuitenkaan jäänyt ja takki on pesty ja OK (kastelija pyyteli kovasti mokaansa anteeksi -no hard feelings). Edellisestä kärjistyksestä huolimatta on syytä muistaa, että suurin osa Lämärin katsojista osaa kyllä käyttäytyä ja suhtautuu erittäin hyvin invakatsomoon.


Tällä hetkellä minulla ei ole aavistustakaan milloin seuraavan kerran näen Pelicansin pelaavan livenä. Lopullinen päätös voi tulla lyhyelläkin aikataululla, joten eiköhän tie vie Isku Areenalle vielä uudelleen tammikuun puolella. Nähdään siellä, kannustetaan turkoosit voittoon!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kolmen ällän ystävä, kiitos kommentistasi! :) Bloggeriin pukkaa niin paljon anonyymiä roskapostia, että jouduin sulkemaan kommenteista sen vaihtoehdon.