Toisinaan jonkin kirjan päätyminen luettavaksi on jo oma tarinansa, ja Unwindin tausta ansaitsee tulla kerrotuksi ennen kuin paljastan mitä kansien välissä on. Viime vuoden lopussa huomasin Annamin Anna minun lukea enemmän -blogissa Unwind-sarjan päätösosan esittelyn, mikä päättyi vuolaisiin kehuihin. Sarjan aihe vaikutti sen verran eriskummalliselta ja kiehtovalta, että jätin siitä hankintapyynnön Lahden kaupunginkirjastoon. Ilokseni sille näytettiin vihreää valoa ja sarja on nyt lainattavissa täällä englanninkielisenä. Lisäksi se saapui kirjastoon erittäin nopeasti, joten pääsin hetimiten tutustumaan Unwindin maailmaan.
Nyt kun kirjasta pitäisi kirjoittaa ylös omia ajatuksia, niin törmäsin pieneen ongelmaan. Unwindiä ei ole suomennettu, joten joudun käyttämään omia versioitani kirjan termistöstä. Suomenkieliseen juttuun sopii kuitenkin parhaiten suomenkielinen termi, kun taas kirjasta on ihan OK käyttää sen englanninkielistä nimeä. "Unwind" on myös erittäin keskeinen termi tekstissä. Annami on käyttänyt suoraa suomennosta "purkaa", muttei ollut aivan tyytyväinen siihen.
Kirjan luettuani mietin ihan samaa ja päädyin käyttämään sarjan bloggauksissa termiä "hajauttaa". Minusta se kuvaa tapahtumaa sopivan epämääräisesti ja valheellisen neutraalisti. Toivottavasti Unwind suomennetaan joskus, niin selviäisi mikä on ammattilaisen valinta!
Ja nyt itse tarinaan:
***
Sairastuitko yllättäen? Pettikö maksa? Jouduitko onnettomuuteen ja tarvitset uuden käden? Tai miten olisi toimiva sydän tai uusi aivolohko tuhoutuneen tilalle? Haluaisitko jälleen kävellä? Jos sinulla on tarpeeksi rahaa, niin ei hätää -uusi silmäsi muistuttaa mahdollisimman paljon entistä ja keuhkosi toimii kunnolla. Helppoa ja turvallista, eikä kirurgien tarvitse enää käyttää aikaa elimen korjailuun kun tilalle vain vaihdetaan uusi.
Mutta mistä se uusi elin saadaan ja miksi niitä on tarjolla niin paljon?
The Bill of Life
The Second Civil War, also known as "The Heartland War," was a long and bloody conflict fought over a single issue.
To end the war, a set of constitutional amendments known as "The Bill of Life" was passed.
It satisfied both the Pro-life and Pro-choice armies.
The Bill of Life states that human life may not be touched from the moment of conception until a child reaches the age of thirteen.
However, between the ages of thirteen and eighteen, a parent may choose to retroactively "abort" a child...
...on the condition that the child's life doesn't "technically" end.
The process by which a child is both terminated and yet kept alive is called "unwinding".
Unwinding is now a common, and accepted practice in society.
Kolme nuorta tietää joutuvansa hajautetuiksi, kun sattuma tai jonkinlainen kohtalo puuttuu peliin ja antaa heille uuden mahdollisuuden elämään kokonaisina, omina itseinään. Connor on ongelmanuori, jonka vanhemmat vain ovat saaneet tästä tarpeekseen. Risa on kasvanut laitoksessa. Hän on lahjakas muusikko, vaan ei tarpeeksi taitava. Lev on uskonnollisen perheen nuorin ja kymmenes lapsi. Hän on syntymästään saakka tiennyt tulevansa hajautetuksi. Lev uhrataan kolmannentoista syntymäpäivän jälkeen, aivan kuin kymmenys perheen kaikesta muustakin varallisuudesta. Mutta nyt Connorin, Risan ja Levin pitäisi selvitä ihan oikeasti hengissä täysi-ikäisiksi. Mitä voi tehdä elämällä, jonka aikuisten päätös on jo melkein riistänyt?
En ollut kuullut Unwind-sarjasta tai Neal Shustermanista mitään ennen Annamin bloggausta. Hyvä niin, sillä pääsin uuteen tarinaan mukaan siltä kuuluisalta puhtaalta pöydältä. Ehdin muodostaa itse muutaman ennakko-odotuksen sekä arvauksen tarinan kulusta. Onneksi Shusterman on minua viekkaampi ja kuljettaa tarinaa eri tavoin kuin olin kuvitellut. Pidin erittäin paljon Unwindin kerronnasta ja juonenkäänteistä -sekä erityisesti sen henkilöistä.
Nopeasti ajateltuna kirjan päähenkilöt ovat melkoisia stereotypioita: Connor - paha poika, Risa - orpotyttö ja Lev - se kiltti ja uhrautuva. Tarinan edetessä heistä alkaa paljastua muutakin. Jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja yhdessä nämä muodostavat melkoisen kolmikon. Lev on heistä tarinan alussa, tilanteen muuttuessa, eniten hukassa ja yrittää jopa väkisin päästä takaisin hajautettavaksi kun muiden mielessä on pelkkä pako.
Unwind on kolmen nuoren selviytymistarina maailmassa, missä ikä on joko pahin mahdollinen asia tai ainoa mikä voi suojella henkilöä yksilönä. Shusterman on luonut tarinalleen puitteet, jotka nopeasti ajateltuna tuntuvat sekopäisiltä ja sairailta. Ja kuitenkin, mitä pidemälle Unwind eteni, sitä loogisemmalta se alkoi tuntua. Ja sitä enemmän aloin pohtia mitä muutoksia nykyajan jälkeen on tapahduttava, jotta päädytään hajauttamisen hyväksymiseen. Sota abortin vastustajien sekä sen sallivien välillä... uutisten ja dokumenttien perusteella se on jo käynnissä. Ja vaikka ymmärsin tarinan taustoja, ei se saanut minua hyväksymään hajauttamista, päinvastoin. Olisin tehnyt mitä vain päähenkilöiden hyväksi.
Jo ennen kirjan lukemista mietin miten hajauttaminen tarkalleen ottaen tehdään. Kyse oli ihan uteliaisuudesta sekä tietynlaisesta tirkistelynhalusta, vaikka tiesinkin lukevani jotain vähemmän mukavaa. Unwind sisältääkin kohtauksen, missä kuvaillaan hajauttaminen. Sitä ymmärtääkseen ei tarvitse tietää mitään lääketieteestä, riittää että ymmärtää edes hitusen inhimillisyydestä. Kohtaus on niin karmiva, etten pystynyt jatkamaan kirjaa enää samana päivänä. Tarvitsin kunnollisen palautumisajan. En sentään nähnyt painajaisia, mutta lukijan on oltava todella pahasti kujalla jos kohtaus ei liikauta sisimässä yhtään mitään.
Unwind on erittäin onnistunut, koukuttava sekä ajatuksia herättävä kirjasarjan avaus. Tämä on pakko lukea loppuun kuluvan vuoden aikana, kunhan vain saan kirjallisen kiekkokierroksen ensin pois alta. Suosittelen -ja odotan erittäin paljon tarinan jatkolta!
Sarjan muut osat ovat UnWholly, UnSouled ja UnDivided.
HelMet-kirjastojen haasteeseen suoritin kohdat:
8. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat Suomen ulkopuolelle
27. Nuorille tai nuorille aikuisille suunnattu kirja
40. Tulevaisuuteen sijoittuva kirja
45. Kirja, joka pelottaa sinua
Unwind on helmikuun lukuvinkkini Lastukirjastoille. Tarkista kirjan saatavuus.
Shusterman onnistui yllättämään minutkin monta kertaa. Luin varsinkin tämän ensimmäisen osan ihan ahmimalla, koska en yhtään tiennyt, mitä seuraavaksi tapahtuu. Mielestäni tämä on YA-dystopian aatelia, ja toivon, että jos tämä joskus suomennettaisiin.
VastaaPoistaHajauttaminen on muuten minustakin parempi sana. Valitsin tuon purkamisen sarjan parissa aloittaessani enkä ollut siihen ikinä oikein tyytyväinen, mutta en sitten jaksanut yrittää miettiä parempaakaan. Jos tämä joskus suomennetaan, on todellakin mielenkiintoista nähdä, mikä on suomentajan valinta.
Olisin NIIN halunnut ahmia tämän alusta loppuun, mutta koko ajan oli jotain muuta tekemistä ja jouduin etenemään rauhallisemmalla tahdilla. Kirjan alussa meni myös hetki kun totuttelin pitkästä aikaa englanninkieliseen kerrontaan ja jouduin keskittymään tavallista enemmän. Teksti ei ollut vaikeaa, aivot vain piti ohjelmoida lukemaan eri tavalla. :)
Poista