Pientä pusuhippaa

Pelicans - Lukko 2-3 ja

Taistelu jatkuu! Tänään Lahteen saatiin vieraita länsirannikolta. Isku Areenalla nähtiin vauhdikas kaksi ja puolituntinen, missä jaettiin taklauksia ja yleisö eli mukana loppuratkaisuun asti. Lahtelaisten ihmiskanuunankuula Juhani Tyrväinen vaikutti pelaavan koko ajan pientä pusuhippaa vastustajan kanssa. Ja siitähän kotiyleisö tykkäsi! Lukon pelaajat puolestaan halusivat ensimmäisessä erässä taklata Pelicansin pelaajia omaan vaihtoaitioonsa. Kahdesta yrityksestä ensimmäinen onnistui ja muistaakseni se oli Hannes Björninen joka sen jälkeen kampesi itsensä takaisin jäälle.

Kokeilinpa kuvanmuokkausohjelmalla pikku kikkaa...

Ottelu oli tasainen alusta loppuun ja voittaja ratkaistiin niissä pienissä asioissa. Toisinaan kiekko vain pomppii vastustajalle, toisinaan meille. Ja jäähyt, ne olisi parempi jättää ottamatta tai ottaa edes oikeista syistä ja oikeaan aikaan. Jos nyt oikeaa aikaa jäähyn ottamiselle edes on olemassa. Molemmilla oli ainakin yksi läpiajo, ne kariutuivat huonoon viimeistelyyn tai maalivahdin paremmuuteen. Pelicans aloitti ja lopetti maalinteon varsinaisella peliajalla. Harmillisesti vain Lukko teki siinä välissä kaksi osumaa joten jatkoajalle mentiin. Siellä se jäähy oli liikaa ja saalis jäi yhteen pisteeseen.

Isku Areenalla oli mukavasti väkeä.

Illan aikana ehdin paitsi seurata ottelua, syödä lihiksen ja nauttia virvokkeita, myös miettiä pudonneen mailan mysteeriä. Sitä hetkeä, joka nopeasti ajateltuna on järjellisen logiikan vastainen, mutta täysin kiekkopelin sääntöjen mukainen. Jäällä se tapahtui seuraavasti:

Pelicans oli yhden miehen alivoimalla ja heti aloituksen jälkeen tapahtui jotain, minkä seurauksena Saarenheimon maila jäi pyörimään miehen jalkoihin. Ei elettäkään, että sen mailan noukkisi käteen. Ei, vaikka maila on siinä ihan ulottuvilla, sen poimimiseen menisi sekunnin murto-osa ja vastustaja alkaa pyörittää peliä. Mailallinen pelaaja on -varsinkin puolustustilanteessa- huomattavasti hyödyllisempi omalle joukkueelle kuin mailaton. Vaan Saarenheimopa jatkoi peliä ja meni maskiin ilman mailaa.

Järjellisellä logiigalla puhuva sisäinen ääni huutaa pelaajaa nostamaan sen mailan eikä tajua mitä tämän päässä liikkuu. Varsinkin, jos siihen sisäiseen ääneen yhdistetään jo lapsena opittu fakta, että roskat viedään roskikseen, ei jätetä lojumaan miten sattuu.

Ainoa keksimäni järkeenkäypä selitys pelaajan käytökseen näissä tilanteissa on sääntö rikkinäisellä varusteella pelaamisesta. Jäähyn uhalla se päällisin puolisin ehjänoloinen maila on jätettävä jäähän, sillä tilanteessa tekee vielä suurempaa hallaa omalle joukkueelle ottamalla kaksiminuuttisen.

On se hyvä ymmärtää itsestäänselviä asioita edes jossain vaiheessa.... Tähän perään sopisi sellainen huutonaurava hymiö. Ja jos edelleen olen väärässä, niin saa mielellään korjata. Kiitos!

Erätaauolla nähtiin juoksukisa sumopainikuteissa.

Vaikka kaksi pistettä liukuikin vastustajan mukana Raumalle, niin olen erittäin tyytyväinen tämänhetkiseen Pelicansin peli-ilmeeseen. Jätkät taistelevat koko sydämellään ja tosissaan. En suostu vieläkään katselemaan sarjatulukkoa ja tekemään laskelmia, sitten myöhemmin selviää mihin tällä päästään.

Seuraava kotiottelu on perjantaina ja vastustaja tulee Helsingistä. Saavuthan sinäkin pelipaikalle?


Paras paikka?

Tänään paikkani oli katsomo B2, rivi 12, paikka 110. Hinta 26,50e toimituskuluineen.
Näkymä jäälle kun kuva on otettu suunnilleen kasvojen korkeudelta ja ilman zoomia:

Palasin kauden avausottelusssa kokeilemaani B-katsomoon. Ostin lipun vasta Isku Areenan luukulta ja pyysin vain paikkaa "päädystä ja mahdollisimman ylhäältä". Sinne päästyäni huomasin istuvani hyvin identtisellä paikalla kuin aiemmin. Ei ihmekään, sillä paikka oli sama ja rivikin vain kolmen verran ylempänä. Euron hintaero lipussa selittyy toimituskuluilla: Lippupalvelussa se on 2,50e ja hallilla 1,50e. Parhaan paikan valinnan kannalta olisi ollut mukava istua edes hieman enemmän eri kohdassa B-katsomoa kuin aiemmin, mutta näitä sattuu. B-päädyn katsomo on kuitenkin suhteellisen pieni, joten suurimmat erot näkyvyydessä on varmasti ylä- ja alarivien välillä, ei sivusuunnassa.

Katsomopaikan plussat ja miinukset ovat jokseenkin samat kuin aiemmin:
+ pehmeä penkki ja hyvin jalkatilaa
+ suurempi todennäköisyys nähdä läheltä kotijoukkueen maalit
+ fanikatsomo vieressä luo tunnelmaa
+ verkon takana on turvassa
- lihiksen tai makkaran joutuu hakemaan toisesta päädystä
- muikkuverkko rajoittaa näkyvyyttä
- kaukalon toinen pääty on kaukana