Haaste lätkäfaneille: vie kaveri matsiin!

3421 ja 3369. Siinä Pelicansin kahden ensimmäisen kotiottelun katsojamäärät. Lauantaina. Vuosi sitten aloitettiin perjantaina 3653 katsojalla ja toinen kotimatsi tiistaina keräsi yleisöä 3025. Lukemat ovat pelottavan lähellä toisiaan, varsinkin kun lähtökohta kauteen on ollut aivan eri kuin aiemmin. Pelicans on onnistunut uudistumaan kevään jälkeen ja tarjoaa nyt kiinnostavinta kiekkoa sitten hopeakauden. Katsojat vain eivät ole löytäneet halliin niin sankoin joukoin kuin pitäisi ja sama ongelma on monella muullakin paikkakunnalla.

Enemmistö lajin seuraajista on miehiä ja joukkoon kuuluu myös yhä suurempi määrä naisia. Naiset ja jääkiekko-aiheesta voisi tehdä oman postauksen, ja ehkä joskus teenkin, mutta keskityn nyt siihen miten halleihin saadaan lisää katsoja. Naisia ja miehiä. Uskon että syyt taustalla ovat hyvin pitkälti samoja.

Keitä sitten ovat he, jotka eivät saavu pelipaikalle?

Ensinnäkin heitä, joita jääkiekko ei kiinnosta. Ja se heille suotakoon, maailmassa on paljon muitakin upeita harrastuksia. Toisekseen on taloudellisista syistä kotiin jäävät, jotka mielellään lähtisivät matsiin. Otteluun pääsee muutamalla kympillä eväineen jos on valmis tinkimään eväistä ja ostaa seisomalipun. Kausikorttejakin saa sopuhintaan, myös istumaan. Mutta sekin voi olla liikaa jos elää tiukalla budjetilla. Ja se on surullista, mutta syyt ja seuraukset ovat minun ulottumattomissani. Kolmas ryhmä on satunnaiset hallilla kävijät, joilla on muitakin menoja ja he arpovat esimerkiksi lätkämatsin ja leffailan välillä että kumpi sillä kertaa. Ratkaisu löytyy yhtälöstä: illan kustannus + viihdearvo ja kiinnostavuus sillä hetkellä = päätös. He joko tulevat tai eivät.

Näin tyhjänä katsomo ei ole onneksi vielä ollut ottelun aikana.

Potentiaalisin uusi katsojaryhmä ovat he, joita jääkiekko kiinnostaa, mutta jotka eivät ole vielä nähneet sitä paikan päällä. Miksi he jäävät kotiin?

Juttelin asiasta parin kaverin kanssa. He seuraavat jonkin verran jääkiekkoa ja pitävät siitä. Toinen on käynyt peleissä jo aiemmin ja meni tauon jälkeen uudelleen tämä syksynä, toinen meni vähän aikaa sitten ensimmäistä kertaa. Suurimmat syyt kotiin jäämiselle olivat aiemman kokemuksen sekä seuran puuttuminen. Jos et ole käynyt hallilla, et vielä tiedä mitä siellä on, mitä siellä voi tehdä tai mitä matsin aikana tapahtuu. Ja vaikka haluat seurata peliä, niin erätauolla on kiva jutella kaverin kanssa. Käyn matseissa useimmiten yksin, mutta hallilla on tuttuja naamoja joiden kanssa voi vaihtaa kuulumisia. Ja jos sillä kertaa ei olekaan, niin pärjään kyllä yksin. Noviiseilla näitä hallituttuja ei vielä ole.

Olen lähdössä myöhemmin syksyllä paikan päälle Pelicansin vierasmatsiin minulle täysin uuteen halliin. Katselin jonkin aikaa hallin pohjapiirrustusta lippukaupassa ja totesin sitten että konsultoin paikkakunnalla asuvaa ja hallissa jo käynyttä kaveria ennen lipunostoa. Laiskotti ja halusin vaivata asialla päätäni mahdollisimman vähän. Samasta syystä olen tehnyt kaksi viimeisintä ulkomaanreissua perinteisinä pakettimatkoina. Vaikka olen Isku Areenalla kuin kala vedessä, ei se tarkoita sitä että tunne olisi sama vieraalla paikkakunnalla. Kyse ei ole pelosta, paikka vain ei ole tuttu. Siksi en myöskään olisi koskaan uskaltanut omin päin kuntosalille, vaan menin tutustumaan kaverin kanssa kun häneltä saattoi kysellä samalla kaikkea tyhmää. Siitä on jo yli vuosi, enkä ole sen jälkeen kertaakaan ajatellut luopuvani salikortista. Homma toimi.

Samanlainen pehmeä lasku ja helppo tutustuminen lätkämatsiin voisi olla kiva idea myös hallinoviiseille. Kaikilla ei välttämättä ole kaveria jonka kanssa lähtisi matsiin. Ratkaisu tähän on fanikummi, joka toimii ottelussa pienen ryhmän (noin viisi henkilöä) johtajana. Istuu heidän kanssaan katsomossa, näyttää hallin ja kertoo mitä siellä tapahtuu. On kaverina sen verran kuin tarvitaan. Fanikummi ei ole seuran isoin pamppu eikä vie aitioon, vaan mahdollisimman lähellä tavallista hallilla kävijää jonka kanssa matsi seurataan tavallisessa katsomossa. Tämä voisi toimia varsinkin naisille, jolloin sekä pienryhmä että fanikummi olisivat naisia. Paketti olisi helppo ostaa kun siinä on kaikki tarvittava eikä tarvitse miettiä mistä ottaisi paikan ja sen kylkeen voisi laittaa vielä eväätkin tai jonkin fanituotteen. Onko idea sitten toimiva vai täysin urpo, se selviää kokeilemalla jos joku liigaseura lähtee toteuttamaan ajatusta.

Isku Areenalla on tehty pientä pintaremonttia ennen kauden alkua.

Tässä kymmenen hyvää syytä mennä ensimmäistä kertaa lätkämatsiin:

1. Jääkiekko on paikan päällä seurattuna aivan erilaista kuin televisiosta katsottuna. Ottelu on elämys, jonka sisäistämiseen tarvitaan erityisesti näkö- ja kuuloaistia, eikä televisio välitä kaikkea kotisohvalle.

2. Koskaan ei voi tietää etukäteen mitä on luvassa. Ja pelissä yleensä tapahtuu juuri silloin kun olet jäänyt kotiin. Jokainen kohtaaminen on uniikki.

3. Jäähallissa saa omaa aikaa. Siellä ei tarvitse esimerkiksi siivota tai tiskata. Mahdolliset omat murheet unohtuvat kun matsi vie mukanaan, et ehdi ajatella murheita ja saat kaivatun hengähdystauon kaikesta muusta.

4. Voit kannustaa juuri niin kuin haluat, vaikka taputtaa ja huutaa kannustuksia. Tai voit vain seurata mitä muut tekevät, sekin on OK. Ei paineita.

5. Jäähallissa tunnet olevasi osa suurempaa kokonaisuutta, osa joukkeen perhettä.

6. Näet hallissa oman joukkueen läheltä.

7. Ottelussa tapahtuu kaikenlaista jo ennen aloituskiekkoa, sekä silloin kuin TV-kuva on studiossa tai mainostauolla. Hallissa näet juuri sen mitä haluat, et mitä sinulle näytetään.

8. Jäähalli on hyvä paikka tutustua uusiin ihmisiin.

9. Koska tekosyyt jäädä kotiin ovat aina huonoja. Aina.

10. Se hetki kun oma joukkue voittaa ja kiittää katsomoa matsin jälkeen.

Lahen Turkoosin tifo kotiavauksessa.

Kahdessa ensimmäisessä kotiottelussa viereinen penkkini on ollut tyhjä. Kukaan ei ole hankkinut siihen kausaria ja paikka on vapaasti kenen tahansa ostettavissa, se vain ei ole vielä kelvannut kenellekään. Kun Pelicans kohtaa tulevana lauantaina Lukon paikka ei ole enää tyhjä. Minä nimittäin ostin sen lipun, nyt pitää vielä löytää jostain kaveri matsiin. En jaa lippua tämän blogin kautta, vaan haluan seuraksi ystävän tai edes jossain määrin tutun henkilön. Jos olet sellainen ja käytettävissä 26.9. klo noin 16-20 (matsi alkaa klo 17:00), niin ota yhteyttä!

Ja muiden Pelicansista kiinnostuneiden ei kannata heittää kirvestä kaivoon. Myöhemmin syksyllä on tulossa blogisynttärit, ja niissä on aiemmin arvottu kaikenlaista pientä kivaa. Pysy kuulolla. ;)


Mutta varsinaiseen asiaan: haastan kaikki liigajoukkueiden fanit, kannattajat ja muuten vain aktiiviset hallilla kävijät. Vie kuluvalla kaudella edes yksi kaveri matsiin. Tee lätkän seuraamisesta astetta helpompaa ja auta kaveria löytämään uusi elämys. Voit tarjota lipun jos siltä tuntuu tai laittaa kaverin maksumieheksi, se on teidän asianne. Ehkä käy niin, että kaveri tulee pian uudelleen hallille. Ehkä kaveri on jo käynyt peleissä ja innostuu niistä uudelleen. Jos kaverille ei syty intohimoa lätkää kohtaan, niin ei se mitään. Ainakin olette kokeneet yhdessä jotain uutta.

Voitte myös kertoa teidän kokemuksista sosiaalisessa mediassa. Bongaan ne Twitterissä ja Instagramissa kun käytätte hästägiä #kaverimatsiin. Voi olla, että jaamme yhdessä hienoja hetkiä ja saamme halliin monta uutta katsojaa. Tai sitten ei tapahtu mitään. Se jää nähtäväksi. Minä en hyödy tästä mitenkään, mutta haluan auttaa idealla liigaseuroja. Meillä on hieno laji seurattavana, näytetään se paikanpäällä kavereillekin.


Nähdään jäähalleissa ympäri maan!