sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Mustalaisneito ja tumma orjatar

Ildefonso Facones: Paljasjalkainen kuningatar

Ihastuin jo monta vuotta sitten Ildefonso Falconesin esikoiseen Meren katedraaliin. Se on yksi lempikirjoistani ja sellainen mitä suosittelen aina silloin tällöin luettavaksi. Kirjailijan toinen teos Fatiman käsi ei enää hurmannut minua ja vähältä piti ettei tämän kolmannen suomenkielinen julkaisu pari vuotta sitten mennyt kokonaan ohi. Paljasjalkainen kuningatar oli harmillisesti samanlainen pettymys kuin Fatiman käsikin, joten ei haitannut vaikken lukenutkaan sitä heti julkaisun jälkeen. Aikaa vajaan kahdeksansadan sivun lukemiseen vierästi aivan liikaa, mutta nyt urakka on onneksi ohi ja kirja palautuu kirjastoon.
Paljasjalkainen kuningatar sijoittuu 1700-luvun puolivälin Espanjaan. Se kertoo kahden naisen ystävyydestä ja kohtaloista. Milagros on nuori mustalaisneito ja Caridad Kuubasta Espanjaan saapuva juuri vapautettu orja. Kummankaan vähemmistön elämä ei ole helppoa ja naisen asema oli tuohon aikaan valitettavan usein miesten käsissä. Kirjan alkuasetelma on mielenkiintoinen, samoin päähenkilöille valitut taustat. Tarinassa on mukana vaarallisia tilanteita ja tunteia, suurta tragediaa ja kauheita julmuuksia. Intohimoa. Varsin perinteinen nykyaikana kirjoitetu historiallinen romaani.

Tällä kertaa vain en syttynyt tarinalle missään vaiheessa. Alku oli vielä lupaava, mutta sitten ainoastaan lueskelin kirjan loppuun ja -mikä on pahin merkki siitä etten välitä lopputuloksesta- selailin kirjaa jo pidemmälle ja aivan lopustakin. Silloin kun tarina vie mukanaan ei ole yksinkertaisesti aikaa tai halua pilata loppua lukukokemusta etukäteen.

Ei Paljasjalkainen kuningatar toisaalta mitenkään läpeensä huono kirja ollut. Joku toinen saattaa pitää siitä paljonkin ja ihastua tarinaan. Se on kerrottu jo moneen kertaan aiemminkin, eikä siinä mitään. Tällä kertaa vain tarinassa ei ollut minulle sitä tiettyä erityistä juttua mikä olisi saanut sen tuntumaan aiemmin lukemattomalta. Ja pakostakin se vaikutti kokemukseeni.

Eipä tästä enempää, nyt kohti uusia tarinoita....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kolmen ällän ystävä, kiitos kommentistasi! :) Bloggeriin pukkaa niin paljon anonyymiä roskapostia, että jouduin sulkemaan kommenteista sen vaihtoehdon.