sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Playoff -juna puksuttaa

Ja se juna odottaa yhä asemalla. Se on lähtövalmiina, mutta odottaa... ainakin hetken.

Jotain on tapahtunut vuodenvaihteen jälkeen: Pelicans on voittanut useamman ottelun, joista tärkeimpänä täydet 9 pistettä Ilvekseltä kolmessa ottelussa. Eilen tuli takkiin Jokereilta, mutta uskon joukkueen ryhdistäytyvän tappiosta. Muutama pelaaja on lähtenyt ja toisia otettu tilalle -peli alkaa vihdoin kulkea toivotulla tavalla kun ketjukaverit löytävät toisensa jäällä.

SM-Liigan sarjataulukon tarkastelu paljastaa muutamissa viikoissa erittäin mielenkiintoiseksi muuttuneen tilanteen:
Kuvankaappaus www.sm-liiga.fi -sivulta.
Pelicans on hilannut itsensä pari sijaa ylemmäs, nyt sijoitus on 11. ja juurikin se joka ensimmäisenä jää pleijareiden ulkopuolelle. Mutta säälipleijarisija on heti siinä seuraavana, joskin matkaa Saipaan on kahdeksan pistettä. Se tarkoittaa kolme voittoa, joiden aikana Saipa ei saa voittaa yhtään omaa peliään, mikä tekee tavoitteesta astetta vaikeamman. Toisaalta sijat kymmenestä ylöspäin, aina toiseen asti, ovat tällä hetkellä yhdentoista pisteen sisällä! Liiga on tasainen ja muutamilla voitoilla tai tappioilla playoff -viivan yläpuolella olevien joukkueiden järjestys voi muuttua hetkessä.

Pelicansin suurin ongelma on tavoittaa se noin kymmenen pisteen ero playoff -paikkaan, varsinkin kun meillä on pari ottelua enemmän pelattuna kuin esimerkiksi Saipalla. Koska joukkueet pelaavat loppukauden aikana ristiin, tarvitaan niitä voittoja heti ja mahdollisimman monta. Toisaalta, mikäli apuja tulee myös muiden kömmähdyksistä, voisi sijoitus kuuden joukkoon ehkä olla mahdollinen. Pidän kuitenkin tuon alemman poikkiviivan yläpuolelle päätymistä todennäköisempänä.
Olisko näille läpsyttimille vielä käyttöä keväällä?
Oikeastaan, tässä on ainekset vielä suurempaan, kutkuttavampaan tarinaan kuin viime kaudella. Se, että sarjakakkonen selvitti tiensä finaaleihin ja olisi sitten voittanut kultaa, ei olisi yllättänyt ketään. Ja Lahtihan meni täysin sekaisin jo pelkästä hopeasta. Se, että säälipleijareista noustaisiin finaaliin ja mestaruuteen, takaisi niin joukkueelle kuin valmentajallekin elävän legedan maineen sekä käsittämättömän turkoosin huuman Salpausselän kupeeseen. Sellaisia tarinoita ei oteta vakavissaan tähän aikaa kaudesta, mutta huhtikuussa tilanne saattaa olla toinen... Sitä odotellessa jännitetään ja lasketaan pisteitä, usean kerran viikossa.

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Riisuttu nainen

Joyce Carol Oates: Blondi

Tyttö, filmitähti, huora, nainen, rakastunut, epävarma, isätön, palvottu, haluttu, vaalea näyttelijä.

Marilyn.
Miss Golden Dreams
Blondi vyöryttää lukijan mieleen lähes tuhannen sivun verran erään naisen elämää. Se on erittäin intensiivinen lukukokemus: kirjaa oli vaikea laskea käsistään ja kuitenkin sen luettuaan teokseen ei tee enää mieli koskea. Kerta riitti, mutta se oli vaivan arvoista -suorastaan hypnoottinen matka. Kirjassa ei ole sanaakaan liikaa ja omaperäinen kerronta tukee tarinaa täydellisesti.

Blondi perustuu Marilyn Monroen elämään, mutta se ei ole elämäkerta vaan fiktiota. Osa tapahtumista on täysin kuvitteellisia, osalla on todellisuuspohjansa. Jotkin henkilöt esiintyvät omilla nimillään, toiset kutsumanimillä, joista ei voi erehtyä -esimerkiksi "Presidentti". Tästä(kin) huolimatta tarinan uskottavuuskerroin on täysi kymppi, tai peräti viisitoista. Blondi sukeltaa jonnekin niin syvälle päähenkilön ihon alle ja sielun syvyyksiin, että sitä voi vain yrittää pukea sanoiksi. Se on fiktion muotoon puettua realismia, tarina jonka ei haluaisi olevan totta millään tavalla. Mutta se on, sen on pakko olla...

Mutta sinä et voi kiivetä muurin yli, sillä et olet tarpeeksi vahva; tytöt eivät ole tarpeeksi vahvoja: tytöt eivät ole tarpeeksi isoja; sinun vartalosi on hauras ja helposti särkyvä kuin nukella; sinun vartalosi nuken vartalo, tarkoitettu muiden ihailtavaksi ja hyväiltäväksi; sinun vartalosi on tarkoitettu muiden käyttöön käyttöön, ei sinun omaan käyttöösi; sinun vartalosi on mehukas hedelmä muiden purtavaksi ja nautittavaksi; sinun vartalosi on muita varten, ei sinua.

Kirjailija Joyce Carol Oates oli minulle aivan uusi tuttavuus. Blondin perusteella saatan palata joskus hänen tuotantonsa pariin, ainakin valinnanvaraa on, sillä kirjailijalta on julkaistu valtava määrä teoksia, suorastaan käsittämättömän paljon.

Blondista voisi kirjoittaa lauseita toisen perään, eikä kuitenkaan tulisi sanoneeksi tarpeeksi.
Lue ja koe se itse!

Niinalle kiitos kirjan lainasta. :)

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Jättivillatakki

Halusin hieman isomman villatakin, sellaisen mikä päällä voi pakkasiltana linnoittautua sohvalle katselemaan peliä tai lukemaan hyvää kirjaa. Sopiva ohjekin löytyi jo vuodentakaisesta Novitan lehdestä, mutten innostunut sillä hetkellä myynnissä olleista isoveljen väreistä, lehdessä tämä on toteutettu vaaleanpunaisena. Odotin... Ja odotus palkittiin tänä syksynä, kun myyntiin tuli ihana keltavihreä sävy. Langan hankkiminen oli oma härdellisinsä, sillä yhdessäkään kaupassa ei ollut kerralla hyllyssä 13 kerää samaa väriä. Sinkoiltuani kaupasta toiseen sain tarvittavan määrän hankittua. Ja eikun neulomaan!
Novita Talvi 2011, suunnittelija Lea Petäjä. Lanka: Isoveli. Napit: Neppinappi, Lahti.
Sama kuvio on myös takin takana.
Takki on nyörejä ja nappeja lukuunottamatta tehty ohjeen mukaan. Nappeja laitoin ohjeen kahdeksan sijaan yhdeksän kappaletta. Kaulukseen ja vyötärölle laitettava nyöri on ohjeessa semmoinen kieritetty nyöri, mutta tein nämä letittämällä yhdeksän langanpätkää. Letit on ommeltu kiinni kaulukseen. Vyötä varten virkkasin sivusaumoihin pienet lenkit, enkä pujottanut nyöriä neuleeseen kuten ohjeessa kehoitetaan. Neuloessa isoimman haasteen aiheutti takin koko, eli tätä ei ihan parissa viikossa tehty. Kuviot ovat oikein- ja nurinsilmukoita sekä helppoa palmikkoa.

Tämä villatakki on aivan ihana, se on lämmin ja herkullisen värinen, muttamuttamutta: se on JÄTTIKOKOINEN! Kuva ei oikein kerro takin todellista kokoa. Haluan hihojen peittävän ranteet kunnolla, joten neulon niihin aina ohjeeseen nähden pari ylimääräistä senttiä. Tämän takin hihat ovatkin sitten niin pitkät, että resorin saa kääntää kokonaan, jotta ne ovat sopivan pituiset kun takin pukee päälle. Hihat ovat niin leveät, että niihin mahtuisi viisi kättä. Helma ulottuu polvien alapuolelle. Leveyssuunnassakin on reilusti tilaa. Tekovaiheessa takki ei näyttänyt mitenkään suurensuurelta, ja viimeistelyvaiheessakin mittanauha näytti oikeita senttimääriä, mutta lopputulos on nyt tälläinen jättitakki. Ja sellaisen minä onneksi halusinkin. :) Mutta jos joku lähtee tekemään samaa neuletta ja haluaa siitä tyköistuvan, kannattaa harkita hieman pienempiä puikkoja kuin ohjeessa mainitut.

torstai 10. tammikuuta 2013

Miauuu... sanoi pikkukisu

Eli muutama ajatus nuorten jääkiekon MM-kisoista:

Tänä vuonna poika ei sitten saunonut, ei ainakaan Leijonien kanssa. Suomi päätyi karsintasarjaan kolmen muun kisojen heikoimman joukkueen kanssa, eikä mitalipeleihin ollut mitään asiaa. Karsinta hoidettiin kunnialla, sarjapaikka säilyi ja ensivuonna taistellaan jälleen -toivottavasti- mitaleista.

Ennen kisoja joukkue asetti tavoitteeksi maailmanmestaruuden ja ilmoitti sen myös median välityksellä koko kansalle. Ja se oli aivan oikein, vaikkei tavoite toteutunutkaan! Erinäisten "mennäännytkatsomaankuinkäyjajosvaikkakaudenparhaansuorituksentekisi" -selittelyjen jälkeen on hienoa, että joku sentään uskaltaa sanoa lähteävänsä hakemaan sitä kirkkainta tähteä taivaalta ja kirsikkaa kakun päälle. Miksi sinne muuten edes lähdettäisiin? Kauden paras voi toki olla myös yllätyksen osuessa kohdilleen olympiavoitto, mutta jääkiekossa Suomi on aina kisoihin lähtiessään mestariehdokas -miksi väittää muuta? Aina ei voi voittaa, mutta vielä vähemmän jos ei edes yritä. Näillä jätkillä oli enemmän kuin yksi (Ville) pokka kohdillaan!

Turkoosien lasien läpi katsottuna oli mukavaa, että Juvosen Janne päästettiin yhdessä pelissä tolppien väliin. Tuloksena oli nollapeli Saksaa vastaan, mikä on aina hieno meriitti maalivahdin CV:hen, vaikka karsintasarjasta olikin kyse. Se peli kuitenkin varmisti Suomen paikan A-sarjassa. Peliittojen Ville Järveläinen teki hienon kavennusmaalin kohtalokkaassa Ruotsi-pelissä ja sai palstatilaa myös Jatkoajan sivulla.

Näin otteluista ainoastaan muutamia välähdyksiä ja sen Ruotsi-pelin kolmannen erän. Nuorten kiekkoa on kieltämättä mukava seurata: peli on vauhdikasta sekä tapahtumarikasta. Tietyllä tavalla katseeni kääntyy kuitenkin jo kohti kevättä ja kotikisoja. Liput on hankittu, kun joku vielä pudottaisi ne postiluukusta...

lauantai 5. tammikuuta 2013

Uusi vuosi, uudet sukat

Neuloin jouluntienoilla uuden sukkaparin jämälangoista. Novitan Polku on ihanan ohutta ja kuitenkin lämmintä: nämä mahtuvat hyvin jalkaan myös nätteihin talvinilkkureihin eikä pelkästään huopatossuihin.

Ohjeena on käytetty soveltaen Novita Syksy 2011 -lehden pitkien sukkien ohjetta (suunnittelija Minna Metsänen). Olen tehnyt ohjeella aiemmin useat pitkät sukat pukinkonttiin ja itselleni. Nyt loin sen silmukkamäärän mikä varressa on pohjekavennusten jälkeen ja tein 2 oikein, 2 nurin joustinnneuletta varteen ja sen jälkeen 2 kerrosta oikeaa neuletta. Kantapää ja loppu sukka on neulottu ohjeen mukaan. Ohjeessa on annettu puikon kooksi 3, mutta huomasin sen jo aiemmin olevan liian iso omiin numeron 37 jalkoihin, joten neuloin nämäkin omat sukat puikoilla 2,5. Hieman isommille jaloille käytin kolmosen puikkoja.

Nämä jalassa on mukava aloittaa vuoden 2013 pakkaskelit!