En kiirehtinyt villatakin viimeistelyä, sillä kohtalo puuttui peliin ja rysäytti auton suosimani nappikauppan seinän läpi. Rytäkästä selvittiin onneksi melkein säikähdyksellä, mutta materiaaliset vauriot ja vakuutusyhtiön vitkastelu ovat luokkaa "ehkä jonain vuonna, ehkä ei". Joten nappikauppa on edelleen kiinni ja odottelen. Ja eipä ole kiirekään, tätä voi käyttää vasta syksymmällä.
Ihan kivalta se näyttää ilman nappejakin:
 |
| Novita Kevät 2011, sunnittelija Anne-Maija Immonen. Lanka: Novita Isoveli. |
Hihojen pitsikuvio taas tarjosi uuden haasteen. Mikään ylettömän vaikea se ei ole, mutta vaatii pientä tarkkuutta kokeneeltakin neulojalta. Yleensä pitsineuleessa -ainakin niissä mitä olen tehnyt aiemmin- kuviota eli kavennuksia ja langankiertoja tehdään oikean puolen kerroksella ja nurjalla neulotaan kaikki silmukat nurin. Tässä kuviota tehdään sekä oikealla että nurjalla. Lopputuloksena on voimakkaampi pitsikuvio ja reikäkohtiin jää vain yksi lanka, ei kaksi. Pitsineuletta tehneet, te tiedätte mitä tarkoitan. Harmittaa kun en ottanut lähikuvaa hihasta ennen kuin ompelin sen kiinni, silloin se olisi onnistunut parhaiten.
Nappien osto jää vielä odottamaan. Tällä hetkellä samanväristen nappien hankkinen tuntuu liian pliisulta idealta ja olen kallistumassa mustiin. Tai johonkin toiseen hyvin erottuvaan väriin. Hmm... Laitan tänne kuvan lopullisesti valmiista takista kunhan napit löytyvät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kolmen ällän ystävä, kiitos kommentistasi! :) Bloggeriin pukkaa niin paljon anonyymiä roskapostia, että jouduin sulkemaan kommenteista sen vaihtoehdon.