lauantai 11. tammikuuta 2014

Turkoosi keinutuoli: takaisin voittoputkeen


Pelicansin musta loppuvuosi 2013 heijastui myös turkoosin keinutuolin etenemiseen: palat lojuivat muovipussissa olohuoneen nurkassa reilun kuukauden. Ryhdistäydyin uuden vuoden jälkeen ja päättelin palojen langanpätkät jo ihan hermokontrollin takia. Yhdistämisvaiheessa jokainen ylimääräinen langanpätkä tuntuisi turhauttavalta.

Ensimmäinen homma oli sommitella lopullinen pehmuste laittamalla palat paikoilleen. Alla osittainen kuva siitä luomuksesta.
Palojen taustalla on ohut puuvillaharsokangas ja sen alla pienehkö fleecepeitto. Käytän niitä myös silloin kun neuletöiden osat pitää laittaa kiinni alustaan ja kostuttaa sumuttamalla. Puuvillaharso on oikeastaan retkipyyhkeeni ja sitä samaa materiaalia mistä voi tehdä kestovaippojakin. Retkipyyhkeenä se on erittäin edullinen ja toimiva ratkaisu -suosittelen!

Sitten koittikin se himmein vaihe, miten kummassa palaset kannattaa kiinnittää? Kirjan mallikuvassa palat on fotoshopattu toisiinsa, joten siitä ei ollut apua. Jokainen pala on myös erivärinen, joten käytti yhdistämiseen mitä lankaa tahansa, se näyttäisi vääränväriseltä ainakin jossain kohtaa työtä. Lisäksi, kun paloja tuijotti tarpeeksi kauan, huomasin myös toisen ongelman...
...nimittäin palojen reunat eivät osu täysin toisiinsa. Valkoisen kukan terälehdet menevät petroolin ympyrän päälle. Ympyrät ja musta-turkoosit kukat sen sijaan osuvat toisiinsa reunoistaan. Tässä vaiheessa pidin edelleen kiinni siitä, että käyttäisin palojen yhdistämiseen oranssia lankaa. Mutta lopputulos ei vaikuttanut halutunlaiselta kun kuvittelin mielessäni yksittäisiä oransseja pistoja kohtiin, missä kuvioiden reunat koskettavat toisiaan. Eikä se olisi ratkaissut valkoisen ja petroolinvärisen palan yhteensopivuusongelmaa.

Sitten keksin ratkaisun!
Tein kukan mustaan reunaan oransseja pistoja koko reunan pituudelta ja käytin aina muutaman piston yhdistääkseni ne vuorotellen valkoiseen ja petrooliin kuvioon. Toistaiseksi olen edennyt näin pienen matkan pehmusteen toisesta päästä, enkä ole ommellut valkoisia ja petrooleja kuvoita vielä mitenkään toisiinsa. Kokonaisuus tuntuu sen verran vakaalta näinkin, että saatan hyvin jättää ne ompelematta.

Pehmusteen reunus on vielä mysteeri. Oranssia siihen tulee, se on varma, mutta mahdollisesti myös muuta väriä tai värejä. Seuraava keinutuolijuttu käsitteleekin reunusta ja sen syntyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kolmen ällän ystävä, kiitos kommentistasi! :) Bloggeriin pukkaa niin paljon anonyymiä roskapostia, että jouduin sulkemaan kommenteista sen vaihtoehdon.